Tällaisia ajatuksia, ja monia paljon kamalampiakin on ollut koko viikon. Mutta nyt on ensimmäinen yhteinen yö nukuttu evakkomajoituksessa.
Meillä tuli muutto siis eteen hyvin nopeasti, kun saimme asuntomme myytyä. Etsimme kuumeisesti väliaikaista asuntoa, mutta tähän hätään ei vain löytynyt mitään järkevää vapaata vaihtoehtoa. Näin ollen päädyimme muuttamaan rakkaaseen anoppilaani suht lähelle nykyistä elinpiiriä. Täällä anoppilassa ei tarvittu paljoakaan päivittäisistä tavaroista, joten tällä hetkellä meillä on tavarat kylvetty kahteen muuhun paikkaan anoppilan lisäksi. Eli kun toiveissamme on päästä kuukauden-kahden sisällä johonkin vuokra- tai aso-asuntoon, niin todennäköisesti seuraavan muuton yhteydessä hävinnee paljon lisää tarpeellista ja tarpeetonta tavaraa.
Nyt on niin loppu, että ei vain pysty tekemään mitään talon rakennuksen eteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti